Alku aina hankalaa sanotaan, tällä kerralla hieman helpompaa. Tämä on nimittäin kolmas blogini. Ensimmäinen blogini on se Kolmas kotimaani Hollanti jonka kanssa olen leikkinyt samalla kun olen pitänyt sitä yleisenä päiväkirjana sukulaisille ja ystävilleni. Uusia ystäviä sain myös sen kautta, ja kun illat ovat nyt kuluneet saunoen ja blogeja seuraillen ajattelin aloittaa ihan sellaisen enemmän harrasteblogin. Tykkään kokkailla enkä ennen tätä blogimaailmaa edes sen suuremmin ajatellut kakkujen ulkonäköjä kunhan oli paljon kermavaahtoa lusikalla ja veitsellä levitelty kakun päälle ja koristeltu kuormalla mansikoita. Maku oli tärkeämpi kuin ulkonäkö mutta nyt kiinnostaa myös se silmän ilo. Makuhermoja on kutkutellut kun olen seurannut noita blogeja jotka olen reunaan merkinnyt.

Suurkiitos Tuuliviirille pohjasta ja kiitos kaikille ihanille kakku- ja ruokablogien kirjoittajille. Minä otan mielelläni kommentteja vastaan ja neuvoja myös.

Kahvia tulee juotua vähemmän tätä nykyä kun täällä Hollannissa käytetään sellaista Senseo-kahvinkeitintä, mihin laitetaan pieni kahvityyny ja vesi sitten tulee painevoimalla sen läpi muodostaen kahvin pinnalle vaahdon. Ei sitä voi suomalaiseen kahviin verratakaan joten Suomesta tulevat ruokapaketit ovat erittäin tervetulleita kun siellä on Pauligin Juhlamokkaa tai Presidenttiä. Niitä juon sitten roppakaupalla isoista mukeista ja monta peräkkäin ja sitten onkin taas kunnon kofeiinikikki! Töissä kun kahvi tulee isosta automaatista valitseen yleensä espresso-kaakao sekoitusta, muuten en kyllä kahviini sokeria laita. Aamuisin työkaverin kanssa käydään kupillisella cappuccinoa rautatieaseman ihanassa kahvilaravintolassa, sinne saattaa joskus muutama makeutustabletti mennä mukaan. Ja päivä alkaa silloin aina mukavasti. En ole makealle perso, mutta kakunpala menee aina! Ja kilojen kanssa tapellaan vuodesta toiseen, söin makeata tai en!

Mutta se pitää sanoa että ilman kahvia ei päivä lähde käyntiin, ja jos joskus viikonloppuna unohtuu kahvittelu muiden kotikiireiden takia niin iskee jumalaton päänsärky. Kahvia en ikävä kyllä enää ilta seitsemän jälkeen voi juoda, menevät yöunet. Pari vuosikymmentä sitten kun ensimmäinen vatsahaava iski niin olin vuoden ilman kahvia ja sitten iski kofeiiniherkkyys. Kumma kyllä, Suomessa käydessäni voin kyllä kupillisen juoda vielä juuri ennen nukkumaan menoa ja uni tulee kuitenkin kumman helpolla. Lieneekö sitten ihan kuvitelmaa tuo kofeiiniherkkyys täällä Hollannissa, tiedä sitä... Kofeiinitonta kahvia olen kerran kokeillut ja toista kertaa en vaivaudu suuhuni mokomaa pistämään. Minä juon muuten kahvini maidon kanssa, maitoa pitää olla niin paljon että kahvi on juotavaa heti, eikä sitä tarvitse puhallella. Toiset sanovatkin minun juovan maitoa kahvin kera. No juon yleensä kuppini tai siis sen ison mukini kerrasta tyhjäksi... jotta saan sen pian uudelleen täytettyä!

Tässä siis uuden blogini alku, toivottavasti siitä tulee pitkäikäinen ja monia tulee kahvitupaani turinoimaan! Tervetuloa ja vaikka jo onkin perjantai ja 13. niin oikein hyvää päivän alkua tai hyvää yötä, miten päin vaan!